Mistä kaikki lähti?


Kaksi vuotta sitten perheeseemme muutti pieni koiranpentu, suloisista suloisin kääpiösnautserityttö. Se toi lämpöä ja iloa ja yhteenkuuluvuutta koko perheellemme. Tämän lisäksi se avasi jotain muutakin uutta elämääni.
.
Kiersin syksyn ajan pennun kanssa kotikortteleita. Joulun jälkeen aloin kaivata vaihtelua. Sain ajatuksen kiertää joka lenkillä aina yhden kadun tai tien tai polun verran kodistamme kauemmas. Yllätyksekseni aiemmin huomaamatta jääneet polut avasivat kotiseudulta maailmoja, joita en ollut osannut aavistaakaan.

Teiden sulaessa keväällä lenkkini ulottuivat jo sen verran kauas kotoa, että kävellen niistä olisi tullut liian pitkiä. Otin esiin pyöräni, perusfillarini, joka oli ollut hyvin vähäisellä käytöllä vuosiin. Ja siitä alkoi seikkailu - intohimo, joka vei mennessään.

Kuralan Kylämäki, Turku


Asumme Turussa, sen eteläisellä puolella. Kesän alkaessa kuntoni nousi kohisten, pyöräreissuni pitenivät muutamasta kilometristä ensin kymmeneen, sitten kahteen ja loppukesästä jo kolmeenkymmeneen kilometriin. Tutkin metsäpolut ja kaupunkikorttelit. Kaarinan puolella pääsin niittyjen laidalle, orastavien peltojen äärelle. Loppukesästä tavoitin jo Turun saaria, Hirvensaloa ja Ruissalon kärjen.

Pyörällä valloittamiini kaupunginosiin aloin suhtautua kuin matkaileva turisti: katselin niitä uusin silmin ja palasin myöhemmin koiran tai perheen kanssa tutustumaan alueen nähtävyyksiin, rantoihin ja museoihin.


Ruissalon Saaronniemi, Turku

Talvella jouduin laittamaan pyörän syrjään, mutta koiran kanssa jatkoimme maailmanvalloitusta - tosin paljon hitaammin. Ajoimme autolla lähtöpisteeseen, eri puolille Turkua, Kaarinaa ja Lietoakin, ja sieltä jatkoimme kierrosta siitä, mihin se edellisellä kerralla oli jäänyt.

Kevään saapuminen oli suuri riemu: edessä olisi reilu puoli vuotta aikaa kierrellä pyörällä Turun ympäristökunnissa! Matkani alkoivat venyä jo 40-60 kilometrin pituisiksi ja reissuni kaivata yöpymispaikkoja sekä evästä tuekseen. Näistä seikkailuista kerron lisää seuraavalla kerralla.

P.S. Voin suositella lämpimästi samaa kuntoilu- ja lähimatkailureseptiä jokaiselle kiinnostuvalle omassa kotiympäristössään. Kunto kasvaa samaa tahtia kuin lenkkien pituus, vähitellen, kierros kierrokselta. Ja matkailuelämykset, vaikka niitä epäilisi ennalta, ovat taatusti yllättäviä!
Matkailukärpäsen saa näin taltutettua melkoisen edullisesti ja huomattavan luontoystävällisesti.

Mullistusten talven jälkeen Meri-Karinaan

Enpä olisi viime vuoden elokuussa Pöytyältä lähtiessäni osannut koskaan arvata, mikä mullistusten talvi olisi edessä. Heti reissusta palattu...