Taidetta, työniloa ja toivoa


Joululoma päättyi. Muttei työarkikaan ole hassumpaa. Saan opettaa aineita, joista en kyllästy keskustelemaan enkä uutta oppimaan: suomen kieltä ja kirjallisuutta. Olemme tutustuneet oppilaiden kanssa 20-lukuun sata vuotta sitten, sen luomaan taustaan aikakaudella syntyneelle modernistiselle kirjallisuudelle. Ensimmäiset autot, raitiovaunut, koneromantiikka.... oppivelvollisuus, kengättömät maalaislapset, alhaiset palkat ja elinikä... Lyhenevät hameenhelmat, jazzmusiikki, ulkonäköpaineiden synty, ensimmäiset mainokset... Mielenkiintoista!

Ensimmäinen työviikko vie kuitenkin aina voimia. Oli virkistävää päästä tänä aamuna auringonpaisteessa pyöräretkelle Vahdolle.

Vahto

Vahto

Edellisestä retkestäni olikin kulunut jo viikko. Silloin olin tutkinut Sauvoa vaihtelun vuoksi sauvakävellen kymmenen kilometrin matkalta.

Joululoman viimeisinä päivinä ehdimme perheen kanssa tutustua Emil Nolden näyttelyyn Turun taidemuseossa.




Turun taidemuseo

Näyttelyn yläkerran saamelaisuutta käsittelevät videoteokset olivat vaikuttavia. Pian saan ilokseni oppitunneillenikin saamelaisvieraita.

Osallistuin loppiaisena Turun kaupungin järjestämään perinteiseen loppiaisluisteluun tyttäreni kanssa Parkin kentällä. Se oli mukava päätös lomalle. Kahdenkeskistä arvokasta aikaa.

Vaikka työkin taas maistuu, talvi ottaa välillä voimille. Mukavasti toivoa antaa hiihtoloma, joka kimaltelee vain viiden viikon taipaleen takana!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mullistusten talven jälkeen Meri-Karinaan

Enpä olisi viime vuoden elokuussa Pöytyältä lähtiessäni osannut koskaan arvata, mikä mullistusten talvi olisi edessä. Heti reissusta palattu...