Vielä jaksaa!

Viikko sitten tuuli lopetti lyhyeen Tarvasjoen valloitukseni. Mutta tänä aamuna sää oli poutainen ja tuuli oli sopivan hentoista, joten ajoin jo varhain autolla Tarvasjoelle päin.



Lähdin liikkeelle Hämeen Härkätieltä kohti Marttilan rajaa. Tie seurasi Paimionjokea pitkän matkaa.



Ylittää uusi kunnanraja polkien! Siinä on aina jotain juhlallista. Marttilan Prunkilasta löytyi Nostalgiamuseo (tilapäisesti suljettu) ja Silver River melontakeskus.




Takamaantie Paimiossa oli suora ja pitkä, mutta Tarvasjoen puolella se vaihtui vanhojen pihojen välissä mutkittelevaksi tieksi ja ohitti myös huikean näköisen padon.




Ja minä jaksoin! Edelleen taukojen jälkeen jaloista löytyi voimaa useamman kymmenen kilometrin lenkille!

Vain hiukan sade kasteli kesältä tuoksuvaa asfalttia. Mutta kotimatkalla autoa rummuttivat peukalonpään kokoiset rakeet. Rasituksen tuoma raukeus ja raekuuro - niiden rytmissä soi elämä.





















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vielä jaksaa!

Viikko sitten tuuli lopetti lyhyeen Tarvasjoen valloitukseni. Mutta tänä aamuna sää oli poutainen ja tuuli oli sopivan hentoista, joten ajoi...