Paljon olemme polkeneet myös lasten kanssa, käyneet pyörällä rannoilla ja Turun maauimaloissa, kylpylä Caribiassakin.
Retkillämme lapset halusivat pysähtyä pyöräilemään myös Kupittaan liikennekaupungissa. Hellepäivät ovat olleet ihania.
Mutta heinäkuu toi sateet. Ja pyörävarkaan. Pyöräni varastettiin omasta pihastamme keskellä päivää. Se harmitti, jopa itketti.
Toisaalta sain nyt hyvän syyn ostaa vihdoin uuden ja entistä paremman pyörän. Siihen ison perheen äiti ei olisi muutoin vielä raaskinut rahoja laittaa.
Huomenna toivon mukaan pääsemme tuulten puolesta vihdoin purjehtimaan. Tarkoitukseni on polkea alkumatkan saaret ja jatkaa sitten miehen ja pienempien lastemme kanssa kohti ulkosaaristoa purjein.
Saaristo-oppaat on luettu ja laukut pakattu. Aistin jo suolan tuoksun, pärskeet kasvoilla, lokkien kirkunan...
Tuskin maltan odottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti