Loma ja vapaus!

Joulun juhlinnan jälkeen on ihana ajatus lomapäivistä, joita riittää vielä puoleksitoista viikoksi. On vapaus tehdä mitä huvittaa: liikkua, reissata, levätä, olla. Tosin alennusmyynnit houkuttelivat heti alkuun Turun kauppoihin. Nelilapsinen perhe tarvitsee monenlaista. Nyt huokailin huojentuneena päätöstäni säästää jouluostoksilla. Nuorimmaiset saivat sänkyihinsä uudet patjat ("uudet" sängyt löytyivät onneksi ilmaiseksi mummolan ja oman kellarin kätköistä) vanhin uusia vaatteita. Olohuoneeseen hain uudet torkkupeitot ja tyynyt, kylpytiloihin pyyheliinoja. Kotiolo on näillä tempuilla kuin uusi.

Mutta eilen Tapanina ulkoilimme. Kävimme Kaarinan Sauhuvuorella. Koiramme nautti metsäretkestä silmin nähden: riehui ja piehtaroi joulupäivien höyryt sammaliin ja kallionkoloihin. Lapset seurasivat nauravina perässä.

Illaksi saimme Helsingin vieraita. Ja tänä aamuna kävin sauvakävelyllä Paimion Oinilassa, Ankkalammen ympäristössä.

Ankkalampi, Paimio

Kotimatkalla päivä vasta kunnolla valkeni. Aurinko nousi kultaisena, armaana. Sirotteli timantteja tielle, lupaili parempia aikoja.

Olen pitkään jo aikonut kirjoittaa viime kesäloman ensimmäisestä päivästä. Pitkän loman suoma vapaus ja kesän kukkeus yhdessä olivat pakahduttaa tämän onnellisen oman maailman ympäripyöräilijän.

Olimme varanneet Paraisten keskustan tuntumassa sijaitsevalta Sollidenin leirintäalueelta suurimman mökin, joita alueella oli tarjolla. Perhe lähti kasseineen autolla pari tuntia minun jälkeeni matkaan. Minä olin  oikeastaan perillä heti ensi polkaisulla. Itse matka on aina jo suuri seikkailu. Mutta tuosta viikosta kirjoitan ensi kerralla. Ehkä jo tänä iltana.